Usein kysytyt kysymykset

Lain mukaan taloyhtiössä on oltava yhtiökokouksen valitsema toiminnantarkastaja, jos yhtiössä ei ole tilintarkastajaa eikä yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Toiminnantarkastaja on kuitenkin aina valittava, jos yhtiössä ei ole tilintarkastajaa ja osakkeenomistajat, joilla on vähintään kymmenesosa kaikista osakkeista tai kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, vaativat sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai yhtiökokouksessa, jossa asiaa on kokouskutsun mukaan käsiteltävä.

Toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus ja kokemus, kuin yhtiön toiminnan laatu ja laajuus edellyttävät. Tilintarkastuksen sen sijaan tekee Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymä tilintarkastaja.

Tilintarkastus on laajempi ja tarkemmin säännelty, ja se on pakollinen yhtiöille, jotka ylittävät tilintarkastusrajat. Se on yleensä moninkertaisesti kalliimpi, joten alle 30 huoneiston taloyhtiöön sopii useimmiten parhaiten toiminnantarkastus.

Ei välttämättä. Jos yhtiöjärjestys on hyväksytty ennen 1.7.2010, jolloin nykyinen asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan, eikä yhtiöjärjestystä ole muutettu sen jälkeen, alle 30 osakehuoneiston taloyhtiö voi valita toiminnantarkastajan, vaikka yhtiöjärjestyksessä mainitaan tilintarkastaja.

Jos yhtiöjärjestystä on muutettu 1.7.2010 jälkeen ja se edellyttää tilintarkastajaa, toiminnantarkastajaan siirtyminen vaatii yhtiöjärjestyksen muuttamista. Muutoksesta päätetään yhtiökokouksessa määräenemmistöllä, ja se rekisteröidään kaupparekisteriin ennen kuin se tulee voimaan.

Asunto-osakeyhtiössä toiminnantarkastajan valitsee yhtiökokous ja yhdistyksessä yhdistyksen kokous. Valinta tehdään tavallisesti varsinaisessa kokouksessa samalla, kun käsitellään tilinpäätös.

Tarkastuksessa käydään läpi yhtiön hallinto ja talous: tilinpäätös ja toimintakertomus, yhtiökokouksen ja hallituksen pöytäkirjat, kirjanpito, lainat sekä lähipiiritoimet. Katso tarvittava aineisto.

Lähtökohtaisesti taloyhtiön hallinnosta, taloudenhoidosta ja päätöksistä vastaavat hallitus ja isännöitsijä, yhdistyksessä hallitus. Toiminnantarkastus ei siirrä tätä vastuuta toiminnantarkastajalle.

Toiminnantarkastaja tarkastaa hallintoa ja taloutta otantaan perustuen. Tarkastus ei siten tarkoita, että toiminnantarkastaja takaisi kaikkien asioiden olevan kunnossa.

Toiminnantarkastaja vastaa omasta työstään: hän on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka on tehtävässään aiheuttanut tahallaan tai huolimattomuudesta.